Avainasiat 12-14-v. tytöt ja 13-15-v. pojat


Uinti ja uintikaverit on parasta.
Löytöretkeilijä.
Harjoittelemaan oppiminen. 
Lajiharjoittelun määrän lisääminen. 
Oman tien löytäminen. 
Rajat,rakkaus ja pelisäännöt. 
Vastuunotto, irtautuminen.

Valmentajan/ohjaajan rooli ja tehtävät


1) Valmentajan osaaminen 
Toiminta on suunnitelmallista ja osa seuran valmennuslinjaa, yksilöllisyys (kuormitus, taidot, palautuminen yms.) korostuu. 
Valmentaja kartoittaa uimarin yksilöllisiä ominaisuuksia ja mahdollistaa laajan lajivalikoiman. 
Valmentaja opettaa uimaria omatoimatoimisuuteen, ohjaa häntä ottamaan vastuuta omasta harjoitelustaan ja on kiinnostunut uimarin elämästä.  
Valmentaja opettaa kilpailurutiinien hallintaa. 
Valmentaja vahvistaa urheilijan kokemusta omista vaikutusmahdollisuuksistaan sekä keskustelee koulun ja harjoittelun yhteensovittamisesta. 
Valmentaja haluaa oppia jatkuvasti uutta ja kehittää itseään. 
Valmentaja tiedostaa perheen keskeisen roolin uimarin taustalla. 
Palaute kohdistuu suoritukseen ja lajitekemiseen. 

2) Toimintaympäristö
Tavoitteena on säilyttää sama valmentaja koko murrosiän läpi. 
Ryhmän koko 8-15 nuorta/valmentaja. 
Seuran ja ryhmän merkitys on uimarin elämässä tärkeä.

Uimarina ja urheilijana kasvu


1) Itsetunto ja -luottamus 2) Tunne- ja vuorovaikutustaidot 3) Motivaatio 4) Liikunnallinen ja urheilullinen elämäntapa

1) Itsetunnon vahvistaminen positiivisilla kokemuksilla. 
Uimari ymmärtää henkisen vahvuuden ja lajiosaamisen merkityksen harjoittelussa ja kilpailuissa. 
Ystävät tärkeitä uinnin ulkopuolelta. 
Halu menestyä, kehittyä ja onnistua. 
Omien vahvuuksien tunnistaminen, kehon muutosten ja tuntemusten ymmärtäminen. 
Halu menestyä lajissa. 

2) Tunteiden vuoristorata kuuluu arkeen, tunteiden tunnistaminen ja niistä keskusteleminen. 
Tunteet sallitaan ja hyväksytään, jotta niitä voidaan oppia säätelemään, avoimuuteen kannustetaan. 
Hyvät käytöstavat ovat osa arkea. 
Palautteen vastaanottaminen ja pettymysten käsittely. 

3) Uimarin tietämyksen lisääminen koskien harjoitusten ja harjoitteiden tavoitteita sekä niiden yhteyttä lajissa kehittymiseen. 
Harjoittelemaan oppiminen, omaan tekemiseen keskittyminen ja oman harjoittelun seuranta mm. harjoituspäiväkirjan, tms.,sykeseurannan hallitseminen valmentajan ohjeiden mukaisesti. 
Vastuu omasta tekemisestä kehittyy. 

4) Koulun ja opiskelun hoitaminen. 
Uimari harjoittelee päivän rytmittämistä harjoittelun, koulun ja muun elämän suhteen. 
Levon merkitys kasvaa ja on vastapainoa harjoittelulle. 
Uinnin ulkopuoliset tavoitteet ja toiminta tarkentuvat. 
Onnistunut ruokailu joka päivä, 3 pääateriaa ja 4 terveellistä välipalaa. 
Kilpailujen ja leirien aikaisesta ravinnosta huolehtiminen. 
Ymmärtää oman vastuun unenmäärästä 8-10 h ja ruutuajan välttämisestä klo 21-06. 
Jos harjoittelu aiheuttaa kipua, tai oire on kestänyt jo 2 viikkoa, tulee siitä kertoa valmentajalle.

Lajitaidot


1) Uimarin osaaminen 2) Harjoituksen sisältö

1) Uimari harjoittelee pitkäjänteisesti ja keskustelee tavoitteistaan ja omasta uimarinpolustaan valmentajan kanssa. 
Uimari ymmärtää yksittäisen harjoituksen sekä oheisharjoittelun tavoitteet ja merkityksen. 
Keskittyy vastuullisesti harjoitteluun. 
Uimari tunnistaa ja ymmärtää kehonmuutosten vaikutukset lajitaitoihin ja uintitekniikkaan. 
Hallitsee harjoitustekniset taidot (esim. lähdöllä uinti, vetoparien laskeminen, oman vauhdin seuraaminen).  

2) Lajitaitojen ja tekniikan ylläpito kehon mittasuhteiden muuttuessa ja harjoitusmäärän lisääntyessä. 
Monipuolisten lajinomaisten oppimiskokemusten vahvistaminen. 
Lajitaidot (kaikki kilpailulajit) hallintaan ja nopeusharjoittelu edelleen tärkeää. 
Päivittäisen tekemisen korkea vaatimustaso, kaikkien lajien käännökset ja startit. 
Vartalon liikkeet: rullaus vatsallaan, selällään, aaltoliike ja delffarit. 
Uimarin oma suhde veteen muotoutuu ja syvenee, kehittyy oma persoonallinen tapa liikkua vedessä. 
Siirtymävaiheiden vakiinnuttaminen hyvälle tasolle; heikkojen toistojen välttäminen harjoitusmäärän kasvaessa. 
Harjoitellaan optimaalista huippusuoritusta esim. vauhdinjaon ja frekvenssin avulla.

Fyysiset ominaisuudet ja yleistaidot


1) Nopeus 2) Voima 3) Kestävyys 4) Liikkuvuus

Kehityspolkujen yksilöllisyys merkitysellisesti. Liikunnallisista perustaidoista huolehteminen.

1) Nopeus – lajispesifi nopeusharjoittelu; uintinopeus, startit, käännökset. 
Kehon hallinta nopeissa suorituksissa (maalla). 

2) Voima – voimaharjoittelun opetteleminen; liikeradat, olympianostojen tekniikat. 
Nopeusvoimaharjoittelu jatkuu. 
Kimmoisuus, lihashallinta.1-3 v.kasvupyrähdyksen jälkeen tehokasvaihe lihasmassan hankintaan. 
Lihasmassan kasvun huippuvaihe (Tytöt 13 - 15 v alkaen, pojat 14 - 17 v. alkaen). 
Huomioiden selän ja polvien kuormitus. 
Tytöillä kuukautisten alettua perusvoimaharjoittelun aloittaminen, mikäli voimaharjoittelun edellytykset ovat olemassa. 

3) Kestävyys - Maksimaalinen hapenottokyky kehittyy kasvupyrähdyksen aikana sekä pojilla että työillä. 
Aerobisen suorituskyvyn merkittävä kehittäminen kontrolloidusti kasvupyrähdyksen aikana, otettava huomioon "late bloomerit"/kestävyysominaisuuksiltaan heikommat uimarit. 
Kuormitus kohtuullinen, harjoittelun oltava rakentavaa. 
Palautuminen nopeutuu murrosiässä. 

4) Liikkuvuus - liikeratojen ylläpito, helppo liukuasento; nilkat, lantio, rintaranka. 
Keskivartalon huomioiminen tärkeää.

Harjoitusmäärät


5 tuntia viikossa omaehtoista liikkumista/hyötyliikuntaa.
11-14 tuntia uintiharjoittelua kaudesta riippuen. 
3-15 tuntia viikossa oheisharjoittelua kuivalla maalla.
1-2 tuntia viikossa koululiikuntaa.
Suunnitelmallista harjoittelua 44-46 viikkoa vuodessa. 
Uintia 6-8 krt/vko.

Lomalla ollaan kavereiden kanssa ja pidetään hauskaa.

Allasharjoitteiden pituus 60-120min.
-Suositus 6-12 kertaa viikossa uintia, osa uinneista omatoimisia
-Esim 4x60min, 4x90min ja 2x120min

Kilpailumäärät ja kilpailusuunnitelma


Osallistutaan 6-8(10-14) kansalliseen kilpailuun vuosittain. 
Paikkakuntakohtaiset mahdollisuudet. 
Kauden päätapahtumina valtakunnalliset ikäkauden pääkilpailut. 
1-2 liittojohtoista kansainvälistä pääkilpailua vuosittain, lisäksi yksi kansainvälinen kilpailu seura- tai liittojoukkueen mukana.

Kisailu ja kilpaileminen


Kansallisissa kilpailuissa uidaan kaikkia eri lajeja ja kisamatkoja. 
Kauden pääkilpailuissa keskitytään omiin päälajeihin. 
Häiritsevien asioiden poissulkeminen, "mielen hallinta". 
Valmentajan kanssa kilpailutaktiikan suunnittelu ja noudattaminen, omien uintien analysointi perustasolla. 
Pääkilpailuihin valmistautumisen opettelu, kilpailujen henkisten ja fyysisten haasteiden hallinta. 
Kansainväliset edustustehtävät alkavat. 
Kansainvälisissä kilpailuissa on first ja last callroom, joihin uimarit tulevat 20 min. ennen omaa lajia. 
Kansallisissa kilpailuissa harjoitellaan valmentajan ohjeiden mukaan alkuverryttely huomioiden valmistautumisaika. 
Tavoitteena hallita kilpailuihin valmistautuminen ja kilpailutilanne omatoimisesti.

Uimaliiton rooli ja verkostot


Ikäkausimaajoukkue IKMJ, syksyllä valitaan 7+7 T ja 7+7 P ikäryhmästä T 12/13 v. P 14/15.ja keväällä joukkuetta täydennetään 4 T ja 4 P.
Arvokilpailujen joukkueet valitaan erikseen. 
Kansainväliset kilpailut Euroopan Nuorten Olympia Festifaalit (EYOF) joka toinen vuosi.
Yhteistyö yläkoulujen ja urheiluakatemioiden kanssa aamuharjoittelun järjestämiseksi. 
Uimaliiton Taso I-III-koulutukset ja foorumit. 
Valmentajan Ammattitutkinto. 
Jopa kv.seminaarit. 

Perheen rooli


Perhe huolehtii nuoren riittävästä levosta, terveellisestä ravinnosta sekä mahdollistaa ja kannustaa päivittäiseen, monipuoliseen ja -lajiseen liikuntaan. 
Kokonaisliikuntamäärän suositus on 20h/vko, joka koostuu ohjatusta sekä omaehtoisesta liikkumisesta. 
Huoltajat kannustavat nuorta kulkemaan harjoituksiin liikkumalla. 
Perhe on kiinnostunut nuoren harrastuksesta, kannustaa häntä siinä ja on tukena myös pettymyksen hetkellä. 
Ymmärtää lisääntyvän harjoittelun asettamat vaatimukset sekä ymmärtää yksilöllisen kehittymisen. 
Urheilu on nuoren oma valinta ja tavoitteet hänen omiaan. 
Auttaa uimaria rakentamaan arjesta toimivan kokonaisuuden. 
Perhe osallistuu seuran toimintaan, ymmärtää tärkeän roolinsa toiminnan mahdollistajana, esimerkiksi kilpailuissa toimitsijana. 
Huoltajat toimivat hyvässä ja avoimessa yhteistyössä seuran, valmentajan ja koulun kanssa. 
Auttaa koulun ja harjoittelun yhteensovittamisessa. 
Tunnistaa ja tunnustaa valmentajan merkityksen uimarin elämässä; vahvistaa kumppanuutta avoimella vuorovaikutuksella.

Seuran rooli


1) Toiminnan suunnittelu ja arviointi 2) Tekijät ja osaaminen 3) Viestintä 4) Talous 5) Olosuhteet

1) Seuralla on tavoitteisiin ja arviointiin perustuva toimintasuunnitelma. 
Seuralla on kirjattu uimarin polku, jota toteutetaan johdonmukaisesti. 
Seura tukee yhteisöllisyyttä järjestämällä säännöllisesti yhteisiä tapahtumia. 
Seura edistää yhdenvertaista mahdollisuutta osallistua toimintaan. 

2) Seuran ohjaajat ja valmentajat sekä muut seuratoimijat ovat koulutettuja ja heidän osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista. 
Seuran toimijoiden roolit ja tehtävät ovat selkeät ja sopivan kokoiset. 
Henkilöitä on riittävästi eri tehtäviin. 
Seura huolehtii tekijöidensä riittävästä osaamisesta ja tukee oppimista eri keinoin (apuohjaaja, mentor, yhteiset ohjaaja-/valmentajatapaamiset jne.) sekä huomioi yksilölliset tarpeet. 
(Ohjaaja/Valmentajakortti??) 

3) Viestintä on suunnitelmallista, avointa, vuorovaikutteista ja ajantasalla olevaa. Toiminta ja tehtävät on kirjattu esimerkiksi seuran kotisivuille. 
Seura kannustaa jäsenistöään omaehtoiseen liikuntaan. 

4) Seuran taloutta hoidetaan suunnitelmallisesti, pitkäjänteisesti ja vastuullisesti. 
Seuran toimintaan liittyvät maksut ovat läpinäkyviä ja oikeudenmukaisia. 
Seura noudattaa maltillisuutta lasten urheilun kustannuksissa. 

5) Seura järjestää tarvittavat harjoitustilat ja välineet sekä tarjoaa turvallisen ja innostavan, kehitystä tukevan toimintaympäristön. 
Seura tekee yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa. 
Seura järjestää kilpailuja, kilpailumatkoja ja leirejä.