Avainasiat 15-17-v. tytöt ja 16-18-v. pojat


Yhdessä Onnistuminen on upeaa.
Kaikki mahdollisuudet auki.
Ominaisuuksiin iskeminen. 
Kokonaisuuteen keskittyminen. 
Kilpailemaan oppiminen. 
Intohimoista pilkettä tekemisessä ja riittävästi haasteita. 
Erikoistuminen ja yksilöllisyys. 
Päämäärä ja unelmat hahmottuvat.

Valmentajan ja ohjaajan rooli ja tehtävät


1) Valmentajan osaaminen 
Toiminta on suunnitelmallista ja osa seuran valmennuslinjaa. 
Valmennusprosessi rakentuu uimarin yksilöllisten ominaisuuksien pohjalta ja päälajit alkavat löytyä. 
Valmentaja huomioi yksilölliset erot esimerkiksi biologisessa kehittymisessä. 
Tyttöjen tuloskehitys saattaa tasaantua ja poikien fyysinen kasvu tapahtuu myöhemmin.
Tavoitteet luodaan yhdessä uimarin kanssa. 
Valmentaja tukee uimarin omatoimisuutta ja vastuunottoa arkipäivän valinnoissa. 
Valmentaja keskustelee koulun ja harjoittelun yhteensovittamisesta. 
Valmentaja opettaa kilpailurutiinien hallintaa, sekä auttaa uimaria analysoimaani kilpailuja, mikä onnistui ja miksi, mitä tehdään toisin. 
Valmentaja vastaa kokonaisvaltaisesta valmennuksesta ja arvioi asiantuntijapalveluiden tarvetta. 
Valmentaja on aikuinen valmennuskumppani nuoren elämässä, luotettava ja asiantunteva sekä empaattinen. 
Valmentaja on elämänmyöteinen, kannustaa heittäytymiseen, rajojen ylittämiseen ja on jokapäiväisten kohtaamisten mahdollistaja.


2) Toimintaympäristö
Ryhmän koko 4-8 uimaria/valmentaja, riittävä ratatila. 
Kansainvälisesti kilpailukykyinen ja kokonaisvaltainen valmennus.

Uimarina ja urheilijana kasvu


1) Itsetunto ja -luottamus 2) Tunne- ja vuorovaikutustaidot 3) Motivaatio 4) Liikunnallinen ja urheilullinen elämäntapa

1) Uimari etsii ja löytää rohkeasti omia rajojaan ja uskaltaa olla oma itsensä. 
Tunnistaa omia vahvuuksiaan, luottaa omiin kykyihinsä. 

2) Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen erilaisissa harjoitus ja kilpailutilanteissa. 
Tunteet sallitaan ja hyväksytään, jotta niitä voidaan oppia säätelemään, avoimuuteen kannustetaan. 
Kuuluminen ryhmään ja uintiyhteisöön, ymmärrys oman roolin merkityksestä ryhmän jäsenenä. 
Myönteinen asenne harjoituksissa ja kilpailuissa. 
Palautteen vastaanottamisen ja antamisen taitavuus. 

3) Vastuu omasta tekemisestä kasvaa ja vahvistuu, henkilökohtainen valmistautuminen harjoituksiin ja kilpailuihin. 
Halu kehittyä ja oppia lähtee omasta tahdosta. 
Tavoiteasettelun harjoitteleminen yhdessä valmentajan kanssa. 
Oppii itse arvioimaan omia suorituksiaan. 

4) Koulun ja opiskelun hoitaminen.  
Uimari osaa laatia oman päivittäisen aikataulunsa. 
Levon merkitys kasvaa ja on vastapainoa harjoittelulle. 
Uinnin ulkopuoliset tavoitteet ja toiminta tarkentuvat. 
Onnistunut ruokailu joka päivä, 3 pääateriaa ja 4 terveellistä välipalaa. 
Kilpailujen ja leirien aikaisesta ravinnosta huolehtiminen. 
Ymmärtää oman vastuun unenmäärästä 8-10 h ja ruutuajan välttämisestä klo 21-06. 
Jos harjoittelu aiheuttaa kipua, tai oire on kestänyt jo 2 viikkoa, tulee siitä kertoa valmentajalle. 
Ympärivuotisen harjoittelun ja muun elämän osa-alueet ovat tasapainossa. 
Urheilullinen elämäntapa on osa arkea.

Lajitaidot


1) Uimarin osaaminen 2) Harjoituksen sisältö

1) Uimari opettelee analysoimaan omaa harjoitteluaan ja kilpailusuorituksiaan. 
Tiedostaa oman tasonsa suhteessa ikäluokkansa kansainvälisiin huippuihin. 
Uimari harjoittelee pitkäjänteisesti, määrätietoisesti ja keskustelee tavoitteistaan ja omasta uimarinpolustaan valmentajan kanssa säännöllisesti.  
Uimari ymmärtää kokonaisvaltaisen harjoittelun merkityksen, ja ottaa vastuun harjoittelustaan. 
Harjoitusten ulkopuoliset elämänvalinnat korostuvat. 

2) Hallitsee harjoitustekniset taidot (esim. lähdöllä uinti, vetoparien laskeminen, oman vauhdin seuraaminen). 
Lajitaitojen ja tekniikan vahvistaminen kehon voimasuhteiden ja taloudellisuuden muuttuessa. 
Monipuolisten lajinomaisten oppimiskokemusten vahvistaminen.
Lajien erityisominaisuuksia opetellaan ja kaikki kilpailulajit hallitaan.
Päivittäisen tekemisen korkea vaatimustaso, heikkojen toistojen välttäminen harjoitusmäärän kasvaessa. 
Päälajit löytyvät.
Harjoitellaan optimaalista huippusuoritusta esim. kilpailunomaisilla ja - vauhtisilla harjoituksilla. 
Keskivartalon käytön merkitys veteen tuotettuun voimaan kasvaa ja sitä harjoitellaan tietoisesti. 
Uimarin oma suhde veteen muovautuu ja syvenee edelleen. 
Voimantuoton kasvun mahdollistamat muutokset lajitekniikoihin, startteihin ja käännöksiin huomioidaan. 
Frekvenssit kansainvälistä tasoa erikoistilanteet, pintautumiset jne.

Fyysiset ominaisuudet ja yleistaidot


1) Nopeus 2) Voima 3) Kestävyys 4) Liikkuvuus

1) Nopeus – uintinopeuden osatekijöiden (vetopituus, frekvenssi) hyväksikäyttö nopeusharjoittelussa. 
Taloudellisuuden kehittäminen. 

2) Voima – perusvoiman hankinta, tytöillä erityisesti ylävartalon voimantuoton kehittäminen tärkeää. 
Olympianostot ja vetoliikkeet etusijalla. 
Lajivoimaharjoittelu altaassa. 

3) Kestävyys - aerobisen kapasiteetin kasvattaminen ja anaerobisen suorituskyvyn kehittäminen. 
Kasvupyrähdyksen lopussa maksimivoima ja kovatehoiset nopeusvoimaharjoitteita, jos perusvoimatasot sen sallivat.(tytöt 13,5,pojat 15 v.) 
Rytmitajun palauttavat treenit kasvupyrähdyksen jälkeen. 
Rohkea erikoistuminen ja yksilöllinen harjoittelu; sprintti, keskimatkuri, matkuri. ERI LAJEJA HARJOITELLAAN ERI TAVALLA! ERI LAJEISSA ERILAISET VAATIMUKSET!

Harjoitusmäärät


3 tuntia viikossa omaehtoista liikkumista/hyötyliikuntaa.
12-22 tuntia uintiharjoittelua, kauden painopisteet ja kilpailut huomioiden.   
3-12 tuntia viikossa oheisharjoittelua.
1-2 tuntia viikossa koululiikuntaa.
Suunnitelmallista harjoittelua 46-48 viikkoa vuodessa. 
Uintia 8-11 krt/vko.

Lomalla tehdään jotain aivan uutta ja erikoista parhaiden kavereiden kanssa.

Allasharjoitteiden pituus 60-120min.
-Suositus 6-12 kertaa viikossa uintia, osa uinneista omatoimisia
-Esim 5x60min, 5x90min ja 2x120min 
Harjoittelun ja palautumisen suhde

Kilpailumäärät ja kilpailusuunnitelma


Osallistutaan 12 - 20 (Mikä on sopiva määrä)kansalliseen kilpailuun vuosittain.
Kauden päätapahtumina valtakunnalliset ikäkauden pääkilpailut. 
3-4 kansainvälistä kilpailua vuosittain, joista osa liittojohtoisia, osa kilpailuista leirien yhteydessä.

Kisailu ja kilpaileminen


Kansallisissa kilpailuissa uidaan kaikkia lajeja, näyttökilpailuissa omia päälajeja.
Kansallisissa kilpailuissa tavoitteena arvioida harjoituksen tilaa ja pitää yllä kilpailutuntumaa. 
Kilpailukohtaiset tavoitteet 
Omiin vahvuuksiin perustuvan taktiikan laatiminen ja noudattaminen kilpailutilanteessa.
Oman kilpailuun valmistautumistavan löytäminen, joka hallitaan omatoimisesti. 
Omien uintien analysointia kilpailuanalyysia apua käyttäen. 
Palautumisen varmistaminen kilpailuissa ja kilpailupäivien välissä. 
Kilpailutilanteen systemaattinen suunnittelu ja aikataulutus, kansainvälinen kilpailu, ennen, kisoissa ja jälkeen

Uimaliiton rooli ja verkostot


Nuorten maajoukkue NMJ T 14-16 (17) P 16-18v.
Syksyllä valitaan 15 T ja 15 P. 
Kevään nuorten maajoukkueeseen jää 6 T ja 6 P ja joukkuetta täydennetään 6 T ja 6 P.
Arvokilpailujen joukkueet valitaan erikseen. 
Nuorten EM-uinnit, European Games ja nuorten MM-uinnit. 
Huippu-urheiluverkostojen rooli korostuu, yhteistyö yläkoulujen,urheiluakatemioiden ja urheilulukioiden kanssa koulunkäynnin ja urheilun yhdistämisessä. 
Uimaliiton valmentaja- ja ohjaajakoulutus Taso I -III,VAT ja VeAT. 
KV.seminaarit ja klinikat. 

Perheen rooli


Perhe auttaa nuorta rakentamaan toimivaa päivärytmiä, joka tukee urheilullista elämäntapaa. 
Perhe on kiinnostunut nuoren kehittymisestä lajissaan ja kannustaa ja tukee häntä siinä. 
Huoltajat tuntevat uimarin lähipiirin, tukevat uimarin omatoimisuutta ja itsenäisyyttä opiskelussa ja urheilussa. 
Urheilu on nuoren oma valinta ja tavoitteet hänen omiaan. 
Ymmärtää lisääntyvän harjoittelun asettamat vaatimukset sekä ymmärtää yksilöllisen kehittymisen. 
Perhe osallistuu seuran toimintaan sekä ymmärtää tärkeän roolinsa toiminnan mahdollistajana. 
Huoltajat toimivat hyvässä ja avoimessa yhteistyössä seuran, valmentajan ja koulun kanssa. 
Auttaa opintojen ja harjoittelun yhteensovittamisessa. 
Tunnistaa ja tunnustaa valmentajan merkityksen uimarin elämässä; vahvistaa kumppanuutta avoimella vuorovaikutuksella.

Seuran rooli


1) Toiminnan suunnittelu ja arviointi 2) Tekijät ja osaaminen 3) Viestintä 4) Talous 5) Olosuhteet

1) Seuralla on tavoitteisiin ja arviointiin perustuva toimintasuunnitelma. 
Seuralla on kirjattu uimarin polku, jota toteutetaan johdonmukaisesti. 
Seura tukee yhteisöllisyyttä järjestämällä säännöllisesti yhteisiä tapahtumia. 
Seurahenkeä kasvatetaan yhtenäisillä asuilla ja varusteilla. 
Seura edistää yhdenvertaista mahdollisuutta osallistua toimintaan. 
Seura on avoin yhteistyölle muiden lajien ja seurojen kanssa. 

2) Seuran ohjaajat ja valmentajat sekä muut seuratoimijat ovat koulutettuja ja heidän osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista. 
Seuran toimijoiden roolit ja tehtävät ovat selkeät ja sopivan kokoiset. 
Henkilöitä on riittävästi eri tehtäviin. 
Seura huolehtii tekijöidensä riittävästä osaamisesta ja tukee oppimista eri keinoin (apuohjaaja, mentor, yhteiset ohjaaja-/valmentajatapaamiset jne.) sekä huomioi yksilölliset tarpeet. 
Seura varmistaa, että valmentajalla ja valmennustiimillä on edellytykset keskittyä valmennukseen. (Ohjaaja/Valmentajakortti??) 
Tarjoaa toimijoille, myös uimareille mahdollisuutta osallistua ohjaaja-, valmentaja- ja toimitsijakoulutukseen. 

3) Viestintä on suunnitelmallista, avointa, vuorovaikutteista ja ajantasalla olevaa.  Toiminta ja tehtävät on kirjattu esimerkiksi seuran kotisivuille.  
Seura kannustaa jäsenistöään omaehtoiseen liikuntaan. 
Ryhmille järjestetään säännöllisesti vanhempainiltoja. 
Seura tiedottaa uimahallin toimintaohjeista jäsenistöä. 

4) Seuran taloutta hoidetaan suunnitelmallisesti, pitkäjänteisesti ja vastuullisesti. 
Seuran toimintaan liittyvät maksut ovat läpinäkyviä ja oikeudenmukaisia. 

5)  Seura järjestää tarvittavat harjoitustilat ja välineet sekä tarjoaa turvallisen ja innostavan, kehitystä tukevan toimintaympäristön. 
Seura järjestää riittävästi leirejä sekä kotimaassa että ulkomailla mahdollisimman kustannustehokkaasti ja edullisesti. 
Seura tekee yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa. 
Terve urheilja kokonaisuus seuralla käytössä ?? 
Terveystarkastukset tulevat osaksi uimarin arkea, esim.urheiluakatemiat ja seurat tekevät yhteistyötä lääkäriasemien kanssa.
Seura rakentaa urheilu- ja tukipalveluverkostoa valmennustoimintaan vaikuttavien asiantuntijoiden kanssa mm. Uimaliiton, urheiluakatemioiden, terveydenhuollon ja oppilaitosten kanssa.