Avainasiat 9-11-v. tytöt ja 9-12-v. pojat


Uinti on hauskaa ja motivoivaa.
Monilajisuus; monipuolisuus ja kaikkea mahdollisimman paljon. 
Halu oppia uusia lajeja. 
Innostunut lapsi oppii.
Laji- ja perusliikuntataidot hyvällä tasolla. 
Jokainen lapsi on mahdollisuus. 
Lapsi ei ole pieni aikuinen. 
Taidon kautta nopeuden löytämiseen. 
Oivalluksista taitavuuteen. 
Uiminen on kivaa ja hauskaa.

Valmentajan ja ohjaajan rooli ja tehtävät


1) Valmentajan osaaminen 
Toiminta on suunnitelmallista ja osa seuran valmennuslinjaa (uimarin polku-malli). 
Seuran valmentajilla on yhteinen ymmärrys seuran valmennuslinjasta (eri ikäisten osaamistavoitteet) koko polulla. 
Valmentajat keskustelevat ja arvioivat sitä. 
Valmentajat varmistavat, että toimijat tuntevat sekä uimarit että valmentajat, jotta siirtyminen ryhmästä toiseen helpottuu.
Valmentaja ymmärtää ikäryhmän erityispiirteet (fyysinen kehitys, tunnevaihtelut yms.), kannustaa lasta kertomaan mielipiteensä ja huomioi ne. 
Valmentaja keskustelee tavoitteelisen harjoittelun merkityksestä uimareiden kanssa. 
Luottamus syntyy avoimen vuorovaikutuksen kautta. 
Valmentaja ymmärtää palautteen merkityksen ja antaa sitä rakentavasti. 
Valmentaja on kiinnostunut uimarin urheilun ulkopuolisesta elämästä. 
Valmentaja haluaa oppia jatkuvasti uutta ja kehittää itseään.


2) Toimintaympäristö
Valmentaja vastaa urheilun toimintaympäristön hallinnasta ja toiminnan sisällöistä. 
Ryhmäkoko 8-12 lasta/valmentaja – ryhmät luodaan osaamisen mukaan. 
Ryhmässä saman ikäryhmän uimareita. 
Ryhmän merkitys korostuu, yhteiset säännöt ja ryhmäytyminen on tärkeää.

Uimarina ja urheilijana kasvu


1) Itsetunto ja -luottamus 2) Tunne- ja vuorovaikutustaidot 3) Motivaatio 4) Liikunnallinen ja urheilullinen elämäntapa

1) Uimari uskaltaa kertoa omat mielipiteensä. 
Oman taitotason ja osaamisen hahmottaminen-ylpeys omista taidoista. 

2) Tunteiden vuoristorata astuu arkipäivään. 
Kehon muutosten tunnistaminen. 

3) Harjoittelemaan oppiminen ja lajirakkauden syntyminen. 
Oman harjoittelun seuranta harjoituspäiväkirjan kautta. 
Osaa omatoimisen alku-ja kilpailuverryttelyn, johon on saanut selkät ohjeet valmentajalta. 
Osaa lukea ja ymmärtää taululle kirjoitetun ohjelman.
Osaa seurata allasharjoittelussa sarjojen välisiä taukoja. 
Osaa laskea vetoparit kaikissa lajiessa. 
Kuormituksen seuranta. 
Tavoitteellinen oppiminen ja harjoittelun merkityksen ymmärtäminen. 

4) Kaikenlaisesta liikunnasta ja urheilemisesta nauttiminen.  
Ymmärtää levon ja ruokailun merkityksen.

Lajitaidot


1) Uimarin osaaminen 2) Harjoituksen sisältö

1) Uimari oppii harjoittelemaan pitkäjänteisesti ja keskustelemaan tavoitteistaan. 
Monipuolisuus, iloisuus ja seikkailunomaisuus säilyy. 
Uimari löytää hyvän uintiryhdin ja asennon vedessä.  
Tunnistaa lantion ja selän liikkeet. 
Osaa omatoimisen alku-ja kilpailuverryttelyn, johon on saanut selkeät ohjeet valmentajalta. 
Osaa lukea ja ymmärtää taululle kirjoitetun ohjelman. 
Osaa seurata allasharjoittelussa sarjojen välisiä taukoja. 
Oppii laskemaan vetoparit kaikissa lajiessa. 
Kuormituksen seuranta. 

2) Monipuoliset oppimiskokemukset avainasemassa. 
Kaikkien lajien kokonaissuoritus, johon lisätään vetopituus ja -tiheys. 
Lajitaidot (50-400 vu, 200 sku) hallintaan ja nopeusharjoittelu korostuu.
Päivittäisen tekemisen korkea vaatimustaso, kaikkien lajien käännökset ja startit.
Vartalon liikkeet: rullaus vatsallaan, selällään, aaltoliike ja delffarit. 
Uimarin suhde veteen.
Käännökset sujuvana kokonaissuorituksena myös sekauinnissa. 
Kaikkien lajien startit, selkäuintitelineen säätö.

Fyysiset ominaisuudet ja yleistaidot


1) Nopeus 2) Voima 3) Kestävyys 4) Liikkuvuus

1) Nopeus - monipuolinen nopeusharjoittelu; uinti, vesipallo, juoksu, pallopelit kuivalla maalla. 
Rytmitajun ja liiketiheyden kehittäminen. 

2) Voima - lihaskuntovoimistelu, nopeusvoima; kehonpaino, hyppelyt, kuntopallo 2-3 x vkossa, 12-15 toistoa, 4-8 liikettä. 

3) Paljon monipuolisia oppmimiskokemuksia sekä altaassa että kuivalla kehittäen taitoa ja kestävyyttä. 
Jos kasvupyrähdys (kasvupyrähdyksen huippuvaihe tytöt 11,3 – 12,2, Pojat 13,3 – 14,4 vuotta ) alkaa jo tässä vaiheessa, tulee kestävyysharjoittelua lisätä.
Jätetään ilmaisulle tilaa, uimahyppyjä ja taitouintia.
Aerobispainotteinen kestävyysharjoittelu (veren ja hemoglobiinin kokonaismäärä), pohja maksimaaliselle hapenottokyvylle.
Lapsilla tehokas hapen avulla(oksidatiivinen) eli aerobisesti tapahtuva hiilihydraattien pilkkominen.
Lapset palautuvat nopeasti lyhyistä alle 2-6 sek tehokkaista suorituksista, palautus 30 sek. 
Heidän irtiottokykynsä on vielä heikko. 
Lyhyet muutaman sekunnin toistot, 5 - 15 sek ja aerobinen määräpainotteinen harjoittelu.
Vauhtikestävyyttä harjoitellaan 1-2 X vkossa.  

4) Luonnollisten liikeratojen, hyvien suoritustekniikoiden ja liikunnallisten perustaitojen kehittäminen.
Liikkuvuus - liikeratojen ylläpito, helppo liukuasento siirtymävaiheissa ja starteissa.
Nilkkojen liikkuvuus (delffarit).
Lantion ja selän hallinta, esim. kyykistys, kädet suorina keppi pään yläpuolella. 

Harjoitusmäärät


Harjoitusaika on aktiivista tekemistä ja toimintaa.
Ei jonotusta tai odottelua.   
6-7 tuntia viikossa omaehtoista liikkumista.
6-10 tuntia viikossa allasharjoittelua.
3-5 tuntia viikossa ohjattua taitoharjoittelua ja/tai muita lajeja. 
1-2 tuntia viikossa koululiikuntaa.

Liikuntamäärä vähintään 20 tuntia viikossa.

Uintia 5-6 krt/vko.
Ajallinen tekeminen tärkeämpää kuin metrit.
Lomalla nautitaan ja liikutaan monipuolisesti. 
Taidon kehittyminen vedessä keskeistä. 
Allasharjoitteiden pituus; 2 x 45-60 min. 2-3x60min, ja 2x90min. 
Osa uinneista opetellaan uimaan omatoimisesti.

Kilpailumäärät ja kilpailusuunnitelma


Osallistutaan 5-8 kansalliseen kilpailuun vuosittain.
Kotikilpailuja 10-12 vuodessa. 
Kauden päätapahtumina valtakunnalliset ikäkauden pääkilpailut ja osallistuminen Rollotapahtumaan.
Ensimmäiset kansainväliset kilpailukokemukset mahdollisuuksien mukaan.

Kisailu ja kilpaileminen


Kilpailuissa kokeillaan eri lajeja ja matkoja.
Kilpailuissa uidaan kaikkia lajeja ja matkoja pääkilpailujen lajivalikoiman mukaan. 
Tavoitteena eri lajien vauhdinjaon opettelu. 
Omien tulosten seuraaminen.
Kilpailutapahtuman hallinta. 
Halu kilpailla. 
Alku-, väli- ja loppuverryttelyjen omatoiminen tekeminen. 
Tunnistetaan uimarille sopiva kilpailuun valmistautumistapa. 
Ennen jokaista kilpailustarttia 10 min hiljentyminen ja keskittyminen omaan lajiin. 
Keho lämpimäksi ennen starttia.

Uimaliiton rooli ja verkostot


Rollojoukkueen leirit, T 11/12, P 12/13, leiri 2 x vuodessa, leirille kutsutaan 25 T + 25 P.
Perheen roolin korostaminen. 
Laji-ja perustaitojen varmistaminen ja uintikavereihin tutustuminen yli seurarajojen.
Uimaliiton Taso I-III-valmentajakoulutus. 
Kehittyminen varhaisen valintavaiheen valmentajana. 

Perheen rooli


Perhe huolehtii lapsen riittävästä levosta, terveellisestä ravinnosta sekä mahdollistaa ja kannustaa päivittäiseen, monipuoliseen ja -lajiseen liikuntaan. 
Kokonaisliikuntamäärän suositus on 20h/vko, joka koostuu ohjatusta sekä omaehtoisesta liikkumisesta. 
Huoltajat kannustavat lasta kulkemaan harjoituksiin liikkumalla. 
Perhe on kiinnostunut lapsen harrastuksesta, kannustaa häntä siinä ja on tukena myös pettymyksen hetkellä. 
Iloitaan yhdessä uusien taitojen oppimisesta ja lajissa kehittymisestä. 
Perhe tutustuu ja osallistuu seuran toimintaan, ymmärtää tärkeän roolinsa toiminnan mahdollistajana, esimerkiksi kilpailuissa toimitsijana. 
Huoltajat rakentavat toimivaa yhteistyötä valmentajan ja koulun kanssa.

Seuran rooli


1) Toiminnan suunnittelu ja arviointi 2) Tekijät ja osaaminen 3) Viestintä 4) Talous 5) Olosuhteet

1) Seuralla on tavoitteisiin ja arviointiin perustuva toimintasuunnitelma. 
Seuralla on kirjattu uimarin polku, jota toteutetaan johdonmukaisesti. 
Seura tukee yhteisöllisyyttä järjestämällä säännöllisesti yhteisiä tapahtumia. 
Seurahenkeä kasvatetaan yhtenäisillä asuilla ja varusteilla. 
Seura edistää yhdenvertaista mahdollisuutta osallistua toimintaan. 
Seura on avoin yhteistyölle muiden lajien ja seurojen kanssa. 

2) Seuran ohjaajat ja valmentajat sekä muut seuratoimijat ovat koulutettuja ja heidän osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista. 
Seuran toimijoiden roolit ja tehtävät ovat selkeät ja sopivan kokoiset. 
Henkilöitä on riittävästi eri tehtäviin. 
Seura huolehtii tekijöidensä riittävästä osaamisesta ja tukee oppimista eri keinoin (apuohjaaja, mentor, yhteiset ohjaaja-/valmentajatapaamiset jne.) sekä huomioi yksilölliset tarpeet. 
Seura kannustaa huoltajia osallistumaan toimintaan eri rooleissa ja tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua. 

3) Viestintä on suunnitelmallista, avointa, vuorovaikutteista ja ajantasalla olevaa.  Toiminta ja tehtävät on kirjattu esimerkiksi seuran kotisivuille.  
Seura kannustaa jäsenistöään omaehtoiseen liikuntaan. Ryhmille järjestetään säännöllisesti vanhempainiltoja. Uimahallin toimintaohjeiden / sääntöjen tiedottaminen seuran jäsenistölle. 

4) Seuran taloutta hoidetaan suunnitelmallisesti, pitkäjänteisesti ja vastuullisesti. 
Seuran toimintaan liittyvät maksut ovat läpinäkyviä ja oikeudenmukaisia. 
Seura noudattaa maltillisuutta lasten urheilun kustannuksissa.  

5)  Seura järjestää tarvittavat harjoitustilat ja välineet sekä tarjoaa turvallisen ja innostavan, kehitystä tukevan toimintaympäristön. 
Seura tekee yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa. 
Seura järjestää kilpailuja, kilpailumatkoja ja leirejä. 
Seura tuntee Terve urheilija kokonaisuuden.